Good afternoon Lisbon

Saatiin Even kanssa tilaisuus hypata bussiin ja menna ihmettelemaan kahta taidemuseota Lissaboniin yhden historianryhman mukana. En kylla muista kummankaan niista museoista nimia, mutta hienoja oli molemmat. Muistan kuitenkin, etta niista ensimmainen on Euroopan esimmainen modernin taiteen museo, ja se oli rakennettu vanhaan luostariin. Toinen oli aika jattimainen ja sen rakennus oli valmistunut 1992 ja ilmeisesti siina samassa oli joku kulttuurikeskus.

 

En ole oikein koskaan ollut museoiden peraan, vaikka modernista taiteesta ja valokuvista pidankin. Lontoon modernin taiteen museo TATE on tahan asti ollut kaikista museoista ylivoimaisesti mun suosikki, joten oli tosi positiivisesti yllattynyt kun se naista kahdesta museosta suurempi oli aika saman oloinen.

 

Lissabonissa on todella paljon erilaisia patsaita kaikkialla, ja se lisaa ihan omaa tunnelmaansa. Taalla ma arvostan naita patsaita, vaikka suomessa voisin ilomielin auttaa kantamaan veks lahes kaikki uudemmat patsaat, varsinkin ne, mita on usein liikenneympyroiden keskella. Ne on kaameita.

 

Varoituksen sananen, Lissaboni on todella liukas kaupunki. Varo siis vaaraa varsinkin vesisateella.
Kaikki kadut on paallystetty noilla pikku laatoilla ja siina kun ne on vuosikymmenet hioutunut tuloksena on aikamoinen luistinrata. Siita huolimatta portugalittaret vetaa korkkareillaan tuhatta ja sataa, en ymmarra miten ne onnistuu.




They are perfectly safe. This is a still.

Tama oli tosi valtava, melkein koko seinan pituinen. Huomasin, etta tykkaan noista jattimaisista maalauksista jotenkin tosi paljon, en tieda onko se sitten se, etta naen mita ne esittaa kaukaakin ilman laseja.

 

Huomasin, etta jotenkin loysin itseni aina ihmettelemasta jotain patsasta. Patsaat on kylla hirmu hienoja ja jotenkin aliarvostettuja, varsinkin tallaiset metalliset ja vahan rumat. Muhun ne iski jotenkin taysilla.

 

Tassa joitain mun lempijuttuja molemmista museoista. Kuten tuutte huomaamaan, taiteen analysointi ei oo oikein mun juttu. 

 



Tasta ma tykkasin jotenkin ihan hirveasti, en tieda miksi,
mutta jotenkin se vaan kolahti.
(Ja kaikkihan tietaa, etta mulla on joku juttu erikoisiin neniin).

Ehka mun lempijuttu kaikista, jotenkin nerokas.

Molemmista museoista loytyi sitten kylla ihan ihmejuttuja myos, tassa joitain kummastusta aiheuttaneista.



Tan nimi oli joku "Blank canvas" tms. Pohdittiin Even kanssa, etta voitais ruveta moderneiksi taiteilijoiksi.

Kun ma tata olen nyt pohtinut,
 niin taa alkaakin olla musta jotenkin tosi symppis.

Tama oli aika harvinaisen allottava,
mutta onneksi ilmeisen ilmatiivis,
muuten olis tullut museolle kavijakato.




Museon aulasta (aula on muuten portugalia ja tarkoittaa oppituntia) loytyi tallainen viritys.

Se oli jotenkin hauska kun siita sai kavella lapi. Olin aika yllattynyt kun se ei tuntunutkaan allottavalta, kun mulle tuli jotenkin semmonen fiilis etta se varmaan tuntuu spagetilta, mutta oikeasti se tunne oli aika mukava.

Tuolla oli aika kiva seista.

Huomenna ollaan lahdossa Even kanssa Lissaboniin uusintakierrokselle, ja lauantaina tullaan takaisin. Saas nahda mita me kehitetaan.